Kemijärven biolaitosselvitys

Hankkeen kuvaus

Selvityksessä on tutkittu edellytyksiä tuottaa biokaasua ja biohiiltä Kemijärvellä keskitetyssä laitoksessa. Laskennan konsulttityö kilpailutettiin helmikuussa 2026, ja tekijäksi valittiin Digikierto Oy. Työ eteni kevään 2026 aikana seuraavasti:

• Työpaketti 1: Raaka-aineiden kartoitus ja logistiikka
  • Syötekartoitus
  • Korjuuketjut, logistiikkavaihtoehdot ja yksikkökustannukset
  • Kestävyyskriteerien täyttyminen
  • Riskianalyysi raaka-aineiden pitkäaikaisesta saatavuudesta
• Työpaketti 2: Markkinaselvitys ja lopputuotteet
  • CHP-käyttö
  • Liikennekaasun käyttäjät alueella
  • Lannoitekäyttö biokaasun rejektillä
  • Biohiilen markkinatilanne – teollisuuskäyttö ja hiilensidonta maaperään
• Työpaketti 3: Kiertotalousmallit ja synergiat
  • Kaukolämpöverkkoliitäntä
  • Teollinen käyttö
  • Prosessivesien käsittely
• Työpaketti 4: Laitosmallien vertailu ja kannattavuus
  • Soveltuvat laitosmallit biokaasulle ja biohiilelle
  • Liiketoimintamallit
  • Kassavirta- ja kannattavuuslaskelmat

Tehtyjä mallinnuksia esiteltiin hankkeen tulosseminaarissa tiistaina 16.6.2026. Lisäksi työ jatkuu tulosten tiedottamisella elokuussa 2026.

Hankkeen kesto 1.1.-30.8.2026. Hankkeen toteuttaa Kemijärven kaupunki / Business Kemijärvi
Kokonaiskustannus: 85 620 €
EU-rahoitusosuus 80 %: 68 496 €
Kuntarahoitusosuus 20 %: 17 124 €
Rahoittava viranomainen: Lapin liitto

Projektipäällikön yhteystiedot:
Mari Hälinen
040 188 4275
mari.halinen@kemijarvi.fi

Selvityksen tuloksia

Pelkkä maatalouden massoihin perustuva biokaasulaitos ei Kemijärvellä näyttäytynyt kannattavalta. Tähän vaikuttivat erityisesti maatilojen pitkät etäisyydet (5-95km) sekä nurmen korkeat kustannukset. Tämän vuoksi mallinnukseen täytyi lisätä myös biojätettä ja jätevesilietteitä laajemmalta alueelta. Lisäksi eri lopputuotteiden vaikutusta kannattavuuteen tutkittiin. Alla olevassa taulukossa esiteltynä tarkastellut biokaasun tuotantovaihtoehdot:

Vaihtoehto	Reaktorit	Raaka-aineet	Lopputuotteet	Raaka-aineen energiasisältö
VE1	2	Maatalousmassat, poroteurasjäte, biojäte ja jätevesilietteet	Nesteytetty kaasu E-metaani	~26 GWh
VE2	2	Maatalousmassat, poroteurasjäte, biojäte ja jätevesilietteet	Nesteytetty kaasu CO2-talteenotto	~16 GWh
VE3	2	Maatalousmassat, poroteurasjäte, biojäte ja jätevesilietteet	Paineistettu kaasu CO2-talteenotto	~16 GWh
VE4	1 ”likainen”	Biojäte ja jätevesilietteet	Paineistettu kaasu	~9 GWh
VE5	1 ”puhdas”	Maatalousmassat ja poroteurasjäte	Paineistettu kaasu	~7 GWh

Biojäte: Lapeco, Kuusamo ja Posio
Jätevesilietteet: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä

Biohiilen tuotantoa mallinnettiin sahateollisuuden sivuvirroista lähinnä synergiassa biokaasun kanssa:
VE1: maaperäbiohiili – biohiilen myyntitulo + hiilikrediitti
VE2: teollisuuden biohiili – biohiilen myyntitulo

Biokaasun tuotannossa VE1-3 näyttäytyivät kannattavuuden puitteissa toteuttamiskelpoisemmilta. Kaasun markkina ohjaa Kemijärvellä pääasiassa nesteytettyyn kaasuun alueella liikennöivän kuljetuskaluston vuoksi. VE1-3 tarvitsisivat toteutuakseen niin Kemijärven ympäristön maatalousmassoja kuin biojätettä ja jätevesilietteitä laajalta alueelta Lapista ja etelämpää. Toteutuminen vaatisi yhteistyötä jäteyhtiöiden, jätevedenpuhdistamojen sekä maatilojen välillä. Vaihtoehtojen toteutumista tukee se, ettei Lapissa ole biojätteelle tai jätevesilietteille käsittelylaitosta. Haasteen muodostavat kuitenkin pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pienet raaka-ainemäärät.

Biohiilen tuotannon osalta markkina kehittyy edelleen. Biohiilen hinta on vielä melko kallis markkinahintaan nähden, mutta päästövähennystavoitteet ohjaavat biohiilen käyttöön erityisesti teollisuudessa.

BIOKAASUN TUOTANTO
AJURIT	JARRUTTAVAT TEKIJÄT JA UHAT
Maatilojen haastatteluissa saatiin 35 500 ton lietelantoja.	Yli 10 vuoden ilmoitetuilla sitoutumisajoilla lietelantojen määrä saattaisi tippua 25 000 tonniin.
Viljelijöillä on kiinnostusta tuottaa nurmea biokaasulaitokselle.	Nurmen tuotantohinta on Kemijärvellä melko korkea.
Poroteurastamojen sivuvirroista maha-suolijäte ja veri olisivat hyviä kaasun lähteitä.	Teurasjätettä muodostuu lähinnä loka-tammikuussa. Massat vaatisivat varastointia.
Lapin biojäte käsitellään Oulussa. Esimerkiksi Kemijärveltä Ouluun on ~300km.	Lapin biojäteselvityksen (LCA Consulting, 2021) mukaan Lapissa muodostuu 17 000 ton/v biojätettä. Tässä luvussa on mukana hyvin monenlaisia jakeita. Biojätemäärä vastaa energiana ~17 GWh/v, mikä on laajalta keräilyalueelta verrattaen pieni energiapotentiaali.
Lapin jätevedenpuhdistamoilla jätevesilietteet pääasiassa kompostoidaan. Useissa kunnissa komposti on hankala saada käytettyä.	Jätevesilietteiden kuiva-ainemäärät ovat pääasiassa vähäisiä ja kuljetusmatkat pitkiä.

Vesistökunnostusmassat biokaasun tuotannossa – 22.4.2026 ja 4.6.2026

Kemijärvellä järjestetyssä Särkikala, vesikasvillisuus ja ruoppausjäte biokaasuksi? -yleisötilaisuudessa keskusteltiin vesistökunnostajien kanssa siitä, miten vesistömassoja olisi mahdollista saada lisäsyötteeksi biokaasun tuotantoon. Lisäksi aiheesta tehtiin tarkennuksia alueen kalastajien kanssa Teamssissa 4.6.2026.

Vesistökunnostuksista biokaasulaitokselle sopivia syötteitä olisivat ainakin massakala sekä mahdollisesti vesikasvillisuus. Hoitokalastuksessa poistettavan massakalan määrät vaihtelevat tyypillisesti noin 30–80 kg/ha – ensimmäisillä kunnostuskerroilla jopa 100–200 kg/ha. Kalaa olisi Kemijärven ympäristössä saatavilla erityisesti touko-kesäkuussa ja syyskuussa. Tällöin pyyntiaika on noin kaksi viikkoa. Biokaasulaitoksen tulisi siis pystyä järjestämään jonkinlaista massakalan varastointia. Poistettava kasvillisuus koostuu Kemijärven ympäristössä pääasiassa lumpeista, palpakosta, ahvenvidasta, saroista ja järviruo’osta. Vesistökunnostajat kertoivat palpakoiden keräämisen olevan haastavaa. Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto ei alueelle ainakaan vielä ole levinnyt.

Pohjasedimentin rakenne, kemialliset ominaisuudet sekä kerrostuminen vaikuttavat sen sisältämään energiasisältöön ja kaasuuntumispotentiaaliin. Sedimenttiä ei ole ainakaan laajamittaisesti testattu Suomessa biokaasulaitoksilla raaka-aineena, joten sen soveltuvuus prosessiin on epävarmaa. Sedimentin osalta vesistökunnostustöissä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi WaterMaster-imuruoppauskalustoa.

Vesistökunnostusten kustannuksia muodostuu erityisesti polttoaineesta ja kalustohankinnoista, joihin voi hakea tukia. 4.6.2026 Teams-keskustelussa käytiin paikallisten kalastajien kanssa läpi tulonmuodostusta massakalan ammattimaiseen pyyntiin biokaasun tuotantoa varten. Lopputulemana oli, että massakalastus vaatisi moniansaitamallin. Pelkillä energian tuotannon tuloilla massakalanpyynti ei näyttäydy kalastajille kannattavana.

Yleisötilaisuudessa nousi esille useita Kemijärven ympäristössä olevia kunnostustarpeisia vesistöjä, joista osa on merkattu alla olevaan karttakuvaan. (Ahvenjärvi, Javarusjärvi, Joutsjärvi, Kalkiaisjärvi, Kostamojärvi, Kotiuopaja, Koulujärvi, Kursu, Kyröjärvi, Peltojärvi, Pyhäjärvi, Pöyliöjärvi, Tuormusjärvi, Ylijärvi sekä Yliuopaja)

ke 8.4.2026 Tilannekatsaus biokaasun tuotantoon

Alla olevasta linkistä avautuu videotallenne Digikierto Oy:n Ilkka Kovalaisen esitykseen. Ilkka tiimeineen selvittää, olisiko Kemijärvelle taloudellisesti kannattavaa perustaa biokaasulaitos, ja minkälaisilla syötteillä tämä olisi mahdollista.

Biokaasun tilannekatsaus Kemijärvellä – yleisötilaisuus-20260408_100054-Kokouksen tallenne.mp4

45:58 kohdasta alkaen Ilkka esittelee kolmea erilaista alustavaa laitosmallinnusta ja eri syötemäärien vaikutusta kokonaiskannattavuuteen:

1. Maatalousmassat + jätevesilietteet + biojäte ; lopputuotteet liikennebiokaasu + CO2
2. Maatalousmassat + jätevesilietteet ; lopputuotteet liikennebiokaasu
3. Maatalousmassat ; lopputuotteet liikennebiokaasu

Alla löytyy myös PowerPoint-esitys syötekartoituksen tuloksista: